Tervehdys!

Kotonani olen pyrkinyt toteuttamaan vain yhtä sisustusajattelumallia: Mahdollisimman paljon vanhaa ja itsetehtyä. Toki pakkohan poikkeus on tehdä uusissa huonekaluissa, kuten sohvassani ja kirjahyllyssäni, jotka edustavat Askon ja Ikean tuotantoa. Muuten mahdollisimman paljon kierrätettyä. Isäni totesikin osuvasti katoessani asuntoa, että joka paikasta pystyy löytämään ullakon aarteita. Jopa äitini teki löytöjä, kirjahyllystäni (hänen vanhoja rikosoikeuden oppikirjoja) ja makuuhuoneesta (vanha päiväpeitto).

Televisiotasoni ei ole yhtään sen suurempi poikkeus kaikesta muusta sisustamisestani. Kun päätimme ostaa uuden telkkarin, aioin alunperin ostaa vain alle 27 tuumaisen, jotta se sopisi kirjahyllyyn, jottei uutta television paikkaa tarvitsisi arpoa. Loppujen lopuksi minua alkoi hermostuttaa se, että pienet hyvät telkkarit maksavat yhtä paljon kuin isotkin, joten annoin periksi itselleni ja hankin ison telkkarin. Television sijoittamisen ajattelin hoitaa helpoimman kautta ja kannoin ullakolta isäni ja äitini  vanhan eteisen lipaston.

Tänään aloin tarkemmin tutkia viimeinkin lipastoa ja tein löydön sen takaa. Se oli itse asiassa Askon valmistama laatiksto. Suoraan sanottuna minua pelotti porata lipaston takaseinään reikää johtoja varten, tuntui kuin olisin polttanut Suomen lipun. Kun olen oppinut arvostamaan viimeisen kahden vuoden aikana Askon laatua, tuntui sen poraaminen samalta kuin olisin puukolla viillellyt sohvaani ja tanssinut ripastaa sohvapöydällä. Mutta hei, jos se on kestänyt viimeiset 60 vuotta elämää, kyllä se nyt yhden pienen reiän takaseinään kestää (toivottavasti).

Lipasto oli siitä hauska, että sen ovissa on hyllyjä, joihin sijoitin digiboksin. Sain sen siis piiloon ylimääräisiltä silmiltä. Nyt pitäisi enää käydä ostamassa jokin oikein pieni ja näppärä DVD-soitin, jotta pystyisin sille tekemään saman.

Osaisikohan kukaan esimiehistäni tai muista Askolaisista (tai kukaan ylipäätänsä) kertomaan, minkähän niminen lipasto on kyseessä ja sen ikäluokkaa? Itse arvelisin sen sijoittuvan noin 50-luvulle. Ihanaa, kun vanhat liapstot saavat uuden elämän sen enempää maalipurkkia tai decoupage lakkaa käyttämättä.

- Jaana