Eräs yksityiskohta, josta olen hyvin ylpeä, on keittiön pöytä ja tuolit. Monta vuotta, olen nähnyt nämä tuolit ja sohvan ullakolla ja haaveillut, mihin saisin ne sopimaan. Viimeinkin, kun tilaa sain, päätin, että näistä tulee meidän keittiön kalustus.

Tuoleissa on jotain herttaista ja erikoista, kun kaikki näyttää olevan vähän eri paria, vaikkakin samasta muotista tehty. Neljästä tuolist kaksi on jossain vaiheessa maalattu ruskeaksi ja ruskea nahka korvattu puuvillaisella kukkakankaalla ja osat kankaistalaitettu tavallisilla nastoilla, osa ihan oikeilla verhoilunastoilla kiinni. Tästäkin on jo varmasti useampi vuosikymmen aikaa. Ajan saatossa on sitten toisista nahkapäällysteisistä tuoleista joutunut maalausurakan alle, joten se on täynnä pieniä maaliläikkiä.

Ja tuo häntä mikä näkyy kuvassa... Meillä ei hiiret hypi pöydällä, kissa kylläkin. Elviira näki pöydältä meidän uusimman pienokaisemme ja alkoi sähistä.. siitä tuollainen oikein pörröinen häntä.

 

Melestäni näillä tuoleilla on todella kaunis profiili.

Valitettavasti puuvillakangas ei ole kestänyt ajan hammasta... Mutta vielä en halua korjata asiaa. Minun puolestani siinä saa näkyä mennyt henki.

Pöydällä on myös oma historiansa. Oletan sen olevan vanhempieni pöytä. Äitini ei ihan heti muistanut milloin hän olisi tämän ostanut, mutta arveli senkin olevan parikymmentä vuotta vanha. Äiti vielä muisteli, että se olisi ollut Pohjanmaan kalusteen valmistamaa, jolloin pöytä saattaa olla vielä massiivimäntyä. Kun yksin kannoin sen tuolta kellarin perukoilta, voin ainakin sanoa, että se painoi melkoisesti!

Tyyliin tietysti kuuluu, että "vanhatin" pöytää vielä hiukan. Siinä oli kulumia jo ennestään, mutta hioin kulmia vielä hiukan puhki reunoista ja jaloista. Nyt se sopii vähän paremmin asunnon henkeen.

Ihana saada pitkästä aikaa kunnon ruokapöytä, minulla ei olekaan ollut sellaista tilan puutteen takia ihan useampaan vuoteen! Ja täytyy sanoa, että muutkin taitavat pitää siitä myös.. Ainakin Elviira, jos ei kukaan muu.

Kiitos, että kävit taas visiteeraamassa luonamme, jospa seuraavalla kerralla tarjoisin jo kahvit pöydän ääressä! Ihanaa viikon jatkoa kaikille!

- Jaana